Hiljaiset vuoret, kirkas kuu. Klassista kiinalaista luontorunoutta. Valikoinut ja suomentanut Tero Tähtinen(1978-). Tallinna: Savukeidas 2016, 197+3 sivua.
Tähtisen kokoelmalla on kiinaa osaamattomalle, mutta Suomessa kiinankielestä tehtyjen käännösten historian tuntevalle kaksi merkittävää ongelmaa, jotka liittyvät toisiinsa ja molemmat vaikuttavat Tähtisen tekemiltä tietoisilta valinnoilta.
Lähes kaikki hänen käännöskokoelmassaan olevat runot on jo käännetty suomeksi ennestään ja hän ei missään tuo tätä esille, ja hän pyrkii liittämään itsensä ulkomaiseen käännösperinteeseen ja häivyttämään tietoisuuden suomalaisesta käännösperinteestä, etenkin Pertti Niemisen(1929-2015) mittavasta käännöstyöstä.
Niemisen yli puolivuosisataa kestänyttä kääntäjäntyötä kiinasta suomeksi tietämätön olettaisi hänet vain yhden esseekokoelman kirjoittajaksi Tähtisen kommenttien perusteella. On ilmiselvää, ettei Tähtinen halua ohjata lukijoitaan Niemisen runokäännösten pariin - ehkä siksi, että vertailu hänen ja Niemisen samoista runoista tekemien käännösten perusteella osoittaa Niemisen käännösten olevan sujuvampaa runoutta verrattuna Tähtisen ajoittain töksähteleviin sanavalintoihin.
Kiinaa osaamaton ei voi arvioida onko Tähtinen lähempänä alkuperäistekstiä, tavoittaako hän sen tarkemmin. Mutta oli niin tai ei, vaikka hänen runokäännöksistään sinällään nauttii, hänen laajasta kommenttiosuudestaan jää paha maku. Hänen olisi joko kannattanut jättää jälkensä suomalaiseen kiinasta tehtyjen käännösten käännösperinteeseen kääntämällä ennestään kääntämättömiä runoja tai tuoda lukijoille ilmi, että hän tallaa jo kertaalleen käytyä polkua, ja selittää lukijalle miksi hän niin tekee ja miten hänen käännöksensä eroavat aiemmista - yksinkertaisesti, mikä on niiden ja tämän käännöskokoelman oikeutus.
Nyt Tähtisen työstä jää maku, ettei hän uskalla asettaa omia runokäännöksiään aiemmin samoista runoista suomeksi tehtyjen käännösten rinnalle ja piilottaa tämän käännösperinteen lukijoiltaan, ja ohjaa heitä sen sijaan lähinnä englanninkielisiin käännöksiin. Tämä viestii epävarmuudesta koskien hänen luottamustaan tekemiinsä käännöksiin. Jos hän uskoisi tehneensä hyvää työtä, hän ei epäröisi kehottaa lukijoitaan vertaamaan hänen tekemiään käännöksiä aiempiin suomennoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti